Kirje kansan edustajalle

Kirjoitin tämän kirjeen helmikuussa 2020 eräälle Keskustan kansanedustajalle. Kirjeen, josta koronan myötä tuli entistäkin ajankohtaisempi.

Jokohan se tämä koronakriisi on meille osoittanut perus- ja ihmisoikeuksien tärkeyden? Kuten sen, miten tärkeä on oikeus kotiin ja lepoon kodissa, ja kuinka tärkeä meille on turvallinen ja rakentamaton luontomme, josta voimme hakea terveyttä ja voimia.

****

HYVÄ XXX!

Kiitos kirjeestäsi!

Kuten jo talokirjassani esitin, ei millään perusteella voida luoda nykyihmiselle epäterveitä olosuhteita. Ei edes ilmastonmuutoksen. Jos fyysisen elinympäristön terveellisyydestä ei huolehdita nyt, ei millään politiikan teolla ole merkitystä.

****

Tieteelliset totuudet ovat riippuvaisia ihmisen kyvystä tarkastella maailmankaikkeutta. Ne ovat monellakin saralla ennättäneet muuttua moneen kertaan esimerkiksi ihmisoikeusjulistuksen voimassa ollessa.  – Siksi, jos on valittava tieteen ja perusoikeuksien välillä, jälkimmäisen on voitettava. Perusoikeudet ja oikeus ihmisoikeuksiin ovat tärkeämpiä kuin muuttuva tiede.

Tulevaisuudessakin varmasti tulee vastaan uusia asioita, joita ei ole ennätetty tutkia, kun tulee tehdä ihmisyyttä ja perusoikeuksia kunnioittavia päätöksiä, tai tutkimusmenetelmät ovat kehittymättömiä, eivätkä pysty vastaamaan kysymyksiin, eivät tavoita totuutta.

Tämä ei kuitenkaan voi olla peruste, jolla ympäristöaltisteita lisääviä ja sellaisena perusoikeuksia kiistäviä poliittisia ratkaisuja perustellaan. Tiede voi olla väline yhteiskunnan tavoitteiden saavuttamisessa, mutta sen puutteella ei voida perustella ratkaisuja.

Yhteiskunnassa pidetään tänä päivänä yllä perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien vastaista rakenteellista ja avointa syrjintää ja siten kärsimystä vain siksi, että elämä ei asetu johonkin ennalta osoitettuihin, keskeneräisen ja alati kehittyvän tieteen kategorioihin siitä, miten elämän tulisi meissä ilmentyä. Maailmassamme on monta vielä tunnistamatonta tai tutkimatonta ilmiötä olemassa, vaikka niitä ei vielä käsitetä tai ei aina myöskään taloudellisista syistä haluta tunnustaa, tieteenkään auktoriteettivaltaa käyttävien keskuudessa.

Esimerkiksi päivänselvästi sairaista rakennuksista johtuva sairastuminen ja oireilu luokitellaan Suomessa usein edelleen ”epäspesifiseksi” ja näin se ikään kuin oikeutetaan ohittamaan ja jättämään ihmiset perusoikeuksien ulkopuolelle. Valtaa edustavat viranomaiset syrjivät ja leimaavat ihmisiä oireistaan. Tämän tyyppinen ´vika korvien välissä´ -luokittelu ei kuitenkaan tee ihmisten kärsimystä olemattomaksi tai kuvitelluksi.

****

Kun kysymyksessä on taloudellisia arvoja koskettavat ratkaisut, perusoikeuksia tukevan politiikan teon tiellä on kuitenkin ennen kaikkea asenne. Asenne estää asettumasta ihmisen tasolle kuulemaan totuus, kuulemaan se kärsimys, joka on jo aiemmissa vastaavissa kohteissa syntynyt perusoikeuksien toteutumatta jäämisestä. Kuulemaan sen, miten ihmiset ovat rampautuneet tehtyjen poliittisten ratkaisujen takia.

Toki kärsimyksen kuuleminen tarkoittaisi sitä, että poliitikot joutuisivat kyseenalaistamaan taloudelliset arvot ja jopa poikkeamaan tästä päätöksenteossa ykköseksi asetetusta arvosta, talouskasvun asemasta nyky-yhteiskunnallisen päätöksenteon prioriteettina. Mutta ketä varten valtio onkaan olemassa?

Vaikka ympäristöaltisteiden vaikutukset ihmiseen haluttaisiinkin ohittaa, on kuitenkin ehdottoman tärkeää kuunnella tarkasti, mitä esimerkiksi sairaissa rakennuksissa olevat tai muista rakennetun ympäristön altisteista kärsivät ihmiset kertovat. Hehän ovat yleensä oikeassa, kuten minunkin talotapauksessani oli. Enkä usko, että tilanne poikkeaa muiden ympäristöaltisteiden osalta.

Yhteiskunnassa on lähdettävä siitä, että mikäli uusien keksintöjen edes epäillään kiistävän perusoikeuksia, niitä ei lasketa markkinoille, ennen kuin on kiistatta osoitettu, että niistä ei ole haittaa perusoikeuksien toteutumiselle, ihmisen terveydelle.

-Nythän tilanne on aivan päinvastainen: uutta teknologiaa ja kemiallisia aineita sallitaan myydä ennen kuin on osoitettu, että ne ovat haitattomia. Mainittakoon, että esim. WHO on lausunut, että on kehitettävä uusia raja-arvoja ihmisten suojaamiseen tuulivoimamelulta, koska Suomessakin käytössä oleva a-painotteinen melumallinnuslaskenta ei siihen sovellu.

****

Kun on näinkin merkittävästi sekä luontoon että ihmiseen vaikuttavasta asiasta kuin tuulivoimaloista kyse, poliittiset ratkaisut eivät saa perustua yksinomaan teollisten toimijoiden antamaan tietoon, tai THL:n antamaan tietoon. Myös viranomaisten tieto voi olla vakavasti asenteellista, kuten THL toiminnallaan huonosta sisäilmasta sairastumista käsitellessään ovat ikävästi osoittaneet.

Vastauksessasi kerrot, että ”Minun käsittääkseni tieteellistä tutkimusnäyttöä tuulivoiman terveysvaikutuksista ei ole löydetty.” Oheistamme sinulle lyhyen tutkimuskatsauksen tämän viestin liitteessä. Katsauksesta löytyy muun muassa PhD Mariana Alves-Pereiran esitelmän linkki. Hän työskentelee Portugalissa Lusofonan yliopistossa ja hänen tutkimuksiaan on TTL:kin aikanaan käyttänyt julkaisussaan. Suomalainen tutkimus ei voi olla auktoriteetti tällä saralla.

(Dr Mariana Alves -Pereira has degrees in physics, biomedical engineering and a PhD in environmental science. Her team has been researching vibroacoustic disease since 1980 – initially focussed on the low frequency noise (LFN).)

****

Entä onko laskettu, miten paljon tuulivoimaloiden valmistamisen, niiden rakentamisen/ pystyttämisen ja purkamisen hiilijalanjälki on?

Hajautettu energiantuotanto voi kuulostaa kauniilta, mutta kuinka paljon metsiimme hakattavat voimala-alueet teineen ja sähkölinjoineen vievät luonnolliselta hiilinielulta? Paljonko vaikutusalueet ovat nyt ja paljonko on tavoite?

Onko mitään luonnon kannalta kestävää pinta-alaa määritelty siitä, kuinka paljon luontoympäristöä ”sallitaan” altistettavaksi tuulivoimalle niin, että ekosysteemi ei järky?

Luonnon antamasta esimerkistä voimme ymmärtää

evoluution tarkoittavan sitä, että se jää eloon, joka on tarpeeksi nöyrä oppiakseen, mitä merkitsee olla osa ympäristöä

(prof. Kaj Nyman)

****

Meidän suomalaisten tulisi oppia rakentamaan identiteettimme sisäiselle suuruudelle, ei ulkoisten rakennelmien ja saavutusten varaan. Onhan yhteisö kuitenkin vain niin vahva kuin sen perusta, ihmiset, perheet. Ainoa kestävä tapa toimia on, että ihmisten ja perheiden perusoikeudet turvataan.

Mikko Kärnä julkaisi face-tilillään taannoin kirjeen yhdeltä pitkäaikaisimmista tukimiehistään. Luin kirjeen minäkin ja poimin siitä tämän lauseen: >>Keskustan tulisi puolustaa tavallista omakotitalossa tai rivitalossa, miksei kerrostalossakin, asuvaa suomalaista ihmistä.>> 

Tässäpä se lepää viisaus. Ohjelmajulistusten kanssa on turhaa touhuilla, jos perusta ei ole kunnossa, jos punainen lanka on hävinnyt. Syitä Keskustan kannatuskatoon ei kannata etsiä ulkopuolelta, vaan tarkastella, mitä 2000-luvulla tehdyt poliittiset ratkaisut ovat tarkoittaneet suomalaisella maaseudulla. Myös paikallistasolla on syytä katsoa, miten on rakennettu yhteisyyden pohjaa, miten on turvattu kuntalaisten perusoikeuksia.

Ainoa kestävä tapa toimia on, että poliittisilla ratkaisuilla aletaan vahvistaa juuria. On palattava juurille, on vahvistettava ihmistä, perheitä. Perusoikeudeton tila ja Keskustan kannatuskato eivät ratkea kymppien tukien korotuksilla, vaan se vaatii sen, että perusoikeuksia kunnioittamattomat poliittiset ratkaisut uskalletaan purkaa ja korjata. Tuulivoimarakentaminen on yksi tällainen sarka nykytodellisuudessa, joka eriarvoistaa suomalaisia vieden perus- ja ihmisoikeudet, oikeuden omaisuuden suojaan, oikeuden lepoon kodeissa, oikeuden turvalliseen ja terveelliseen elinympäristöön. Tämä perusoikeudeton tila sataa suoraan Perussuomalaisten laariin, kuten on jo vuosia nähty. Ja onhan tästä asiasta koetettu Keskustan kansanedustajia jo aiemminkin herätellä.

XXX, punainen lanka ei ole talous tai alueet. Punainen lanka on ihminen ruohonjuuritasolla, ihmisen, perheen hyvinvointi.

****

Yhteiskunnan tila lähtee rakentumaan ihmisen hyvinvoinnista ja siksi kaikki päätökset on tarkasteltava ennen kaikkea ihmisen näkökulmasta: miten ne palvelevat ihmisen hyvinvointia, miten ne palvelevat ihmisen ensisijaisia tarpeita ruohonjuuressa, ihmisen, yhteiskunnan ytimessä. Kyllä se talouskin sieltä sitten kukoistaa, kun ihminen ja perhe voivat hyvin.

Kun lähdemmekin liiketoimintaedellytysten luomisen sijasta kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa perusoikeuksien toteutumisen tukemisesta, kun politiikassa ja virkamieshallinnossa lähdetään perusoikeusstrategia kärkenä, rakennamme todellisesti vahvempaa yhteisöä juurilta ylöspäin.

Kun ihmisten perusoikeuksia ja ihmisyyttä kunnioitetaan yli talouden, liiketoimintaedellytysten luomisen sijaan, voivat ihmiset hyvin. Perusoikeuksien takaaminen ja ykköseksi nostaminen johtaa turvallisuuden tunteeseen ja kasvattaa luottamusta yhteisöön, toisiin ihmisiin ja elämään. Hyvinvointi lisääntyy ja seurauksena on kukoistava yhteisö.

****

Lopuksi.

Jos teolliset tuulivoimalat ovat niin hyviä, turvallisia ja vaarattomia kuin myös alan teolliset toimijat esittävät, niin silloinhan perusoikeuksien huomioon ottaminen ei ole mikään ongelma.

Se turvaa myös alan mainetta vastuullisena yhteiskunnallisena toimijana, ja turvaa selustan kansanedustajillekin.

Siksi esitämme, että tuulivoimalat määrätään ympäristöluvanvaraisiksi ja niiden rakentamista liian lähelle asuin- ja lomarakennuksia säädetään minimietäisyydellä.

Meillä on oikeus iloa tuovaan ja voimaannuttavaan lähiluontoon. Pidetään se sellaisena.

****

Esityksemme ympäristönsuojelulainmuutoksen perustaksi vielä tässä kertaalleen. Voimia ja rohkeutta työskennellä perheiden puolesta!

ESITYKSEMME PERUSOIKEUKSIEN SUOJAAMISEKSI:

a) Ympäristöluvanvaraisuus


Esitämme, että eduskunnassa käynnistetään valmistelu sellaisen lainsäädännön luomiseksi tai ympäristönsuojelulain muuttamiseksi, jolla tuulivoimaloiden rakentaminen säädetään ympäristöluvanvaraiseksi.

Ympäristölupa tulee edellyttää aina jo luvittamisvaiheessa ja se haetaan aluehallintovirastolta.

Koska jo toteutuneet tuulivoima-alueet ovat usein hyvin lähellä asutusta ja kesämökkejä, ohjaisi ennen toiminnan käynnistymistä haettava ympäristölupa uusien tuulivoimaloiden sijoittamista niin, että pahimpia meluhaittoja ei pääse syntymään ja ihmisten omaisuuden arvo ei katoa.

Ympäristölupa antaa viranomaisille tehokkaammat keinot toimia, jos meluhaittoja asukkaille kuitenkin syntyy.


b) Minimietäisyys


Lakiin tulee niin ikään kirjata asuinrakennuksiin ja loma-asuntoihin nähden minimietäisyys, jonka alle ei saa suunnitella tuulivoimaloita. Minimietäisyys olisi10 x lapakorkeus (käytännössä esim. 2,4 km).

Minimietäisyyden lisäksi vaaditaan melumallinnukset. Jos melumallinnus esittää, että melu leviää yli minimietäisyyden, ei siihen voisi rakentaa.

Tämä ohjaisi myös maakuntaliittojen toimintaa, etteivät he sijoittaisi tuulivoimakaavoja asuttujen alueiden keskelle.


c) Hankkeiden julkisuus

Hankkeiden julkisuus on turvattava.

Paikallisviranomaisten ja tuulivoimayhtiöiden on tuotava hankkeet laajasti esille jo siinä vaiheessa, kun niitä aletaan suunnitella ja ennen kuin yritykset etsivät vuokramaita kunnan alueelta.

****

****

Lämpimin terveisin Heli

****

****

#perusoikeudettuulivoimanedellä

#voimaannuttavalähiluonto

#perusoikeusliike2020

****

epäspesifinen, epätarkka